Digitaalinen arki ja oma hyvinvointi
Digitaaliset palvelut ovat nykyään luonnollinen osa jokapäiväistä elämää. Puhelimella tarkistetaan viestejä, tietokoneella hoidetaan työasioita ja erilaisia verkkopalveluja käytetään asioiden järjestämiseen. Teknologia voi helpottaa arkea huomattavasti, mutta samalla jatkuva yhteys digitaaliseen ympäristöön voi vähentää aikaa levolta, liikkumiselta ja rauhalliselta yhdessäololta. Siksi myös digitaalista arkea kannattaa tarkastella osana kokonaisvaltaista hyvinvointia. omakanta on yksi suomalaisille tuttu esimerkki palvelusta, jossa digitaalinen asiointi liittyy henkilökohtaisten asioiden hallintaan.
Digitaalisten laitteiden käyttö ei itsessään ole hyvä tai huono asia. Merkitystä on ennen kaikkea sillä, miten niitä käytetään ja kuinka paljon aikaa ne vievät päivän aikana. Puhelin voi auttaa yhteydenpidossa, tiedon löytämisessä ja käytännön asioiden hoitamisessa. Samalla jatkuvat ilmoitukset, viestit ja sovellusten päivitykset voivat pitää huomion aktiivisena koko päivän. Jos puhelinta tarkistetaan automaattisesti muutaman minuutin välein, rauhalliselle keskittymiselle ja palautumiselle voi jäädä yllättävän vähän tilaa.
Ensimmäinen askel tasapainoisempaan digitaaliseen arkeen voi olla oman käytön havainnointi. Ei tarvitse seurata jokaista minuuttia tai asettaa tiukkoja rajoja. Riittää, että huomaa, milloin laitteiden käyttö tuntuu hyödylliseltä ja milloin se muuttuu tavaksi ilman varsinaista tarkoitusta. Jos puhelin päätyy käteen aina odottaessa, television katselun aikana tai juuri ennen nukkumaanmenoa, voi olla kiinnostavaa kokeilla, miltä lyhyt tauko tuntuu.
Ilmoitukset ovat yksi yksinkertainen asia, johon voi vaikuttaa. Kaikkien sovellusten ei tarvitse ilmoittaa uusista viesteistä tai päivityksistä välittömästi. Kun tarpeettomia ilmoituksia vähennetään, huomio ei siirry yhtä helposti pois meneillään olevasta tehtävästä. Tämä voi helpottaa sekä työn että vapaa-ajan keskittymistä. Puhelimen ei myöskään tarvitse olla jatkuvasti näkyvillä. Jos laite on toisessa huoneessa tai laukussa, sen tarkistaminen ei tapahdu yhtä automaattisesti.
Digitaalinen hyvinvointi liittyy myös uneen. Illalla ruudun ääressä vietetty aika voi helposti venyä, koska uusia viestejä, videoita ja sisältöjä on jatkuvasti saatavilla. Lisäksi aktiivinen digitaalinen ympäristö voi vaikeuttaa siirtymistä päivän tekemisistä rauhalliseen iltaan. Siksi voi olla hyödyllistä luoda oma hetki, jonka jälkeen puhelinta tai tietokonetta käytetään vain välttämättömiin asioihin. Rauhallinen iltarutiini voi sisältää esimerkiksi lukemista, keskustelua läheisten kanssa tai muuta tekemistä, joka ei vaadi jatkuvaa ruudun seuraamista.
Digitaaliset palvelut voivat kuitenkin myös tukea arjen järjestämistä. Kalenteri, muistutukset ja erilaiset verkkopalvelut voivat vähentää muistettavien asioiden määrää. Kun käytännön tehtävät ovat paremmin järjestyksessä, mielessä voi olla enemmän tilaa muille asioille. Teknologian hyöty syntyy silloin siitä, että se palvelee käyttäjää eikä vaadi jatkuvaa huomiota.
Suomalaisessa arjessa myös Kanta-palvelut ovat osa digitaalista ympäristöä. Niiden kautta ihmiset voivat käyttää erilaisia henkilökohtaisiin tietoihin ja asiointiin liittyviä toimintoja. Digitaalisten palvelujen kohdalla on hyödyllistä tutustua rauhassa siihen, mitä palvelu tarjoaa ja miten omia tietoja käsitellään. Kun palvelujen käyttö on tuttua, asioiden hoitaminen voi tuntua selkeämmältä ja sujuvammalta. Digitaalisen osaamisen kehittäminen voi siten olla yksi käytännön tapa helpottaa arkea.
Hyvinvoinnin näkökulmasta tärkeää on myös digitaalisen ja fyysisen maailman tasapaino. Jos suuri osa päivästä kuluu istuen tietokoneen tai puhelimen ääressä, kannattaa aktiivisuudelle tehdä tilaa. Pieni kävely tauon aikana, seisomaan nouseminen tai lyhyt venyttely voi katkaista pitkän paikallaan olemisen. Ruudun äärellä työskentelevälle tällaiset pienet tauot voivat olla erityisen luonteva tapa yhdistää digitaalinen työ ja fyysinen aktiivisuus.
Myös vapaa-ajalla kannattaa huomioida vaihtelu. Suoratoistopalvelut, sosiaalinen media, pelit ja verkkosisällöt voivat olla mukavia tapoja rentoutua, mutta niiden rinnalle voi ottaa myös täysin ruuduttomia hetkiä. Kävely, ruoan valmistaminen, musiikin kuuntelu, harrastukset tai ystävien tapaaminen kasvokkain tuovat päivään erilaisia kokemuksia. Tarkoituksena ei ole luopua digitaalisesta viihteestä, vaan varmistaa, ettei siitä tule ainoa tapa viettää vapaa-aikaa.
Sosiaalinen media on erityinen osa digitaalista arkea. Se voi auttaa pitämään yhteyttä muihin ja löytämään kiinnostavia yhteisöjä, mutta jatkuva muiden elämän seuraaminen voi myös kuormittaa. Jokaisen julkaisun ei tarvitse saada huomiota, eikä kaikkiin keskusteluihin tarvitse osallistua. Oman seurauslistan ja ilmoitusten tarkistaminen voi auttaa rakentamaan ympäristöä, joka tuntuu enemmän hyödylliseltä kuin kuormittavalta.
Digitaaliseen hyvinvointiin kuuluu myös oman ajan arvostaminen. Kun jokainen vapaa hetki täytetään sisällöllä, mieli ei välttämättä saa mahdollisuutta olla hetkeäkään ilman uusia ärsykkeitä. Tyhjä hetki ei ole hukkaan heitettyä aikaa. Muutaman minuutin istuminen rauhassa, ikkunasta ulos katsominen tai lyhyt kävely ilman puhelinta voi tarjota tärkeää vaihtelua jatkuvalle tiedon vastaanottamiselle.
Tietoinen käyttö ei tarkoita sitä, että teknologia pitäisi nähdä ongelmana. Päinvastoin digitaaliset työkalut voivat parhaimmillaan helpottaa monia arjen tehtäviä. Olennaista on käyttäjän oma valinta. Kun tietää, miksi ottaa laitteen käteen, käyttö pysyy helpommin tarkoituksenmukaisena. Jos tarkoituksena on tarkistaa yksi asia, tehtävän voi tehdä ja palata sen jälkeen muihin asioihin. Tämä yksinkertainen tapa voi vähentää tarpeetonta selaamista.
Myös kotiympäristöön voi luoda pieniä digitaalisia rajoja. Ruokapöydässä voidaan pitää puhelimet sivussa, makuuhuoneessa laitteille voidaan varata oma paikka ja perheen yhteiseen aikaan voidaan sopia hetkiä ilman jatkuvaa ruutujen käyttöä. Säännöt eivät tarvitse olla tiukkoja. Jo yhteinen päätös siitä, että tietty hetki päivästä kuuluu keskustelulle tai rauhoittumiselle, voi muuttaa arjen rytmiä.
Digitaalinen hyvinvointi liittyy lisäksi tietoturvaan ja omien tietojen hallintaan. Vahvat salasanat, laitteiden päivittäminen ja harkinta ennen henkilökohtaisten tietojen jakamista ovat käytännön tapoja pitää digitaalinen arki hallinnassa. Kun omien palvelujen käyttöön suhtautuu rauhallisesti ja tietoisesti, myös erilaiset verkkopalvelut voivat tuntua turvallisemmilta ja selkeämmiltä.
Vital Livingin näkökulmasta teknologia kuuluu nykyaikaiseen elämäntapaan, mutta sen ei tarvitse hallita päivää. Tasapaino syntyy siitä, että digitaalisten palvelujen hyödyt otetaan käyttöön ja samalla pidetään kiinni levosta, liikkumisesta, kasvokkaisista kohtaamisista ja ruuduttomista hetkistä. Kanta-palvelut voivat olla hyödyllinen osa digitaalista asiointia, mutta niidenkin käyttö kannattaa sovittaa osaksi muuta arkea ilman jatkuvaa tarvetta olla verkossa.
Hyvinvoiva digitaalinen arki ei tarkoita mahdollisimman vähäistä ruutuaikaa. Se tarkoittaa ennen kaikkea tarkoituksenmukaista käyttöä. Teknologia saa helpottaa asioita, pitää yhteyttä ihmisiin ja tarjota viihdettä, mutta sen rinnalle tarvitaan myös aikaa keholle, mielelle ja läheisille. Kun digitaalisten laitteiden käyttö muuttuu tietoisemmaksi, pienet muutokset voivat vapauttaa tilaa asioille, jotka tekevät arjesta rauhallisemman ja tasapainoisemman.