Kuinka rakentaa kestäviä terveystottumuksia

Kestävät hyvinvointitottumukset eivät yleensä synny hetkessä. Uusi tapa voi olla helppo aloittaa innostuksen vallassa, mutta todellinen muutos näkyy siinä, pystyykö tavan säilyttämään myös tavallisina, kiireisinä ja joskus väsyneinä päivinä. Siksi hyvinvointia kannattaa rakentaa vähitellen ja omaan elämäntilanteeseen sopivalla tavalla. Tavoitteena ei tarvitse olla täydellinen päivärytmi, vaan kokonaisuus, jossa hyvät valinnat tuntuvat mahdollisilta pitkällä aikavälillä. omakanta voi olla yksi osa nykyaikaista arkea, jossa myös digitaalisten palvelujen hallinta liittyy omien asioiden järjestämiseen.

Moni aloittaa muutoksen asettamalla itselleen liian monta tavoitetta samanaikaisesti. Ruokailut pitäisi muuttaa kokonaan, liikuntaa lisätä huomattavasti, unirytmi korjata ja vapaa-aikaa järjestää uudella tavalla. Vaikka kaikki nämä asiat voivat olla osa hyvää elämäntapaa, niiden muuttaminen kerralla voi tehdä kokonaisuudesta raskaan. Pienempi tavoite on usein helpompi toteuttaa. Kun yksi uusi tapa alkaa tuntua luonnolliselta, sen rinnalle voi myöhemmin ottaa seuraavan.

Hyvä lähtökohta on tarkastella nykyistä arkea ilman arvostelua. Milloin päivä tuntuu sujuvan helposti ja milloin energia alkaa loppua? Syödäänkö ateriat suunnilleen säännöllisesti vai jäävätkö ne kiireen vuoksi väliin? Tuleeko päivän aikana riittävästi liikettä? Onko iltaisin aikaa rauhoittua? Näiden kysymysten avulla voi tunnistaa asioita, joita olisi mahdollista muuttaa. Tarkoituksena ei ole löytää mahdollisimman monta ongelmaa, vaan yksi tai kaksi käytännöllistä kohtaa, joista muutos voi alkaa.

Uuden tavan kannattaa olla riittävän pieni. Jos haluaa lisätä liikettä, ensimmäinen tavoite voi olla lyhyt kävely muutamana päivänä viikossa. Jos haluaa parantaa iltarutiinia, voi aloittaa siirtämällä puhelimen pois makuuhuoneesta tiettynä ajankohtana. Jos ruokailurytmi on epäsäännöllinen, voi ensin keskittyä siihen, että yksi päivän ateria syödään rauhassa. Pieneltä tuntuva teko on arvokas juuri siksi, että sen toteuttaminen on mahdollista myös silloin, kun päivä ei mene suunnitelmien mukaan.

Rutiinit syntyvät toiston kautta. Kun uusi tapa yhdistetään johonkin jo olemassa olevaan toimintaan, sen muistaminen voi olla helpompaa. Aamupalan jälkeen voi lähteä lyhyelle kävelylle, työpäivän jälkeen voi tehdä muutaman minuutin venyttelyn tai ilta-aterian jälkeen voi rauhoittaa kodin valaistusta. Tavan ei tarvitse perustua tarkkaan aikatauluun, jos elämäntilanne ei sitä mahdollista. Riittää, että sille löytyy toistuva paikka päivän kokonaisuudessa.

Ympäristöllä on suuri merkitys tapojen muodostumisessa. Jos haluaa juoda enemmän vettä, vesipullo voi olla helposti näkyvillä. Jos haluaa syödä useammin kasviksia, niitä voi pitää valmiiksi saatavilla. Jos tarkoituksena on vähentää jatkuvaa puhelimen tarkistamista, ilmoituksia voi karsia. Kun toivottu valinta tehdään helpoksi ja automaattiseksi, tahdonvoimaa tarvitaan vähemmän. Hyvinvointitottumusten ei tarvitse perustua jatkuvaan itsekurin harjoittamiseen.

Samalla on hyvä huomioida, että elämä muuttuu. Lomamatka, työkiireet, vierailut, erilaiset aikataulut ja muut tilanteet voivat hetkellisesti muuttaa tavallisia rutiineja. Tämä ei tarkoita, että uusi tapa olisi epäonnistunut. Kestävä elämäntapa sallii joustoa. Jos tavallinen kävely jää jonakin päivänä väliin, sitä ei tarvitse korvata ylimääräisellä suorituksella. Seuraavana päivänä voi yksinkertaisesti palata omaan normaaliin rytmiin.

Myös suhtautumisella itseensä on merkitystä. Jos jokainen poikkeama tulkitaan epäonnistumiseksi, uuden tavan ylläpitäminen voi muuttua stressaavaksi. Parempi lähestymistapa on tarkastella kokonaisuutta ja kysyä, mikä auttoi tällä viikolla ja mikä vaikeutti tekemistä. Jos jokin tavoite ei sovi omaan arkeen, sitä voi muuttaa. Tavoitteen tarkoitus on palvella elämää, ei tehdä elämästä jatkuvaa tavoitteen ympärillä pyörimistä.

Ruokailutottumuksia rakentaessa kannattaa keskittyä monipuolisuuteen ja käytännöllisyyteen. Arjen ruoan ei tarvitse olla erityisen monimutkaista. Kun kotiin on saatavilla erilaisia kasviksia, hedelmiä, marjoja, täysjyväisiä tuotteita ja sopivia proteiinin lähteitä, monipuolisten aterioiden kokoaminen voi olla helpompaa. Myös herkuille ja joustavuudelle on oma paikkansa. Kestävä ruokailutapa ei perustu siihen, että yksittäisiä ruokia pitäisi pelätä tai poistaa kokonaan.

Liikkumisen kohdalla tärkeää on löytää tekemistä, josta voi pitää. Kaikki eivät nauti kuntosalista, juoksemisesta tai ryhmäliikunnasta. Kävely, pyöräily, uinti, tanssi, pihatyöt tai muu aktiivisuus voivat olla yhtä lailla osa liikkuvaa elämäntapaa. Kun tekeminen tuntuu miellyttävältä tai ainakin sopivalta, sitä on helpompi jatkaa. Myös lyhyet aktiiviset hetket päivän aikana voivat täydentää muuta liikkumista.

Uni ja palautuminen kannattaa ottaa mukaan heti alusta lähtien. Uusien tavoitteiden rakentaminen liian täyteen päiväohjelmaan voi vähentää aikaa levolta. Siksi hyvinvointiin liittyvien muutosten ei pitäisi tarkoittaa jatkuvasti kasvavaa tehtävälistaa. Joskus paras muutos voi olla se, että päivään jätetään enemmän tilaa rauhoittumiselle. Riittävä uni auttaa myös ylläpitämään muita arjen tapoja, sillä väsyneenä moni päätös tuntuu tavallista vaikeammalta.

Digitaaliset palvelut ovat nykyään osa monen ihmisen päivittäistä toimintaa. Niiden tarkoitus on helpottaa asiointia, mutta samalla jatkuva ruutujen käyttö voi viedä aikaa palautumiselta. Siksi omaa digitaalista arkea kannattaa tarkastella samalla tavalla kuin muitakin rutiineja. Kanta-palvelut kuuluvat suomalaiseen digitaaliseen ympäristöön, ja niiden käyttöön liittyvät asiat voivat tulla vastaan eri elämäntilanteissa. Myös digitaalisten palvelujen hallinta voi olla helpompaa, kun niiden käyttämiselle löytää rauhallisen ja tarkoituksenmukaisen ajan.

Uusien tapojen rakentamisessa kärsivällisyys on tärkeää. Kaikki muutokset eivät tunnu heti luontevilta. Joskus uusi tapa unohtuu, joskus motivaatio laskee ja joskus elämäntilanne muuttaa suunnitelmia. Tällaiset hetket eivät tarkoita, että pitäisi aloittaa alusta. Yksi väliin jäänyt päivä ei pyyhi pois aikaisempaa toistoa. Paluu seuraavaan mahdolliseen hetkeen on usein paljon hyödyllisempää kuin itsensä moittiminen.

Hyvä tapa on myös arvioida aika ajoin, miltä uusi rutiini oikeasti tuntuu. Helpottaako se arkea vai tekeekö se siitä raskaamman? Tuntuuko tavoite edelleen realistiselta? Voisiko sitä pienentää tai muuttaa? Hyvinvointitottumusten pitäisi kehittyä yhdessä elämäntilanteen kanssa. Se, mikä sopii yhteen vaiheeseen elämässä, ei välttämättä ole paras ratkaisu myöhemmin. Joustavuus tekee elämäntavasta kestävämmän.

Vital Livingissä uskomme, että parhaat hyvinvointitottumukset ovat sellaisia, joita ei tarvitse ajatella jatkuvasti. Kun säännöllinen ruokailu, sopiva liike, riittävä lepo ja rauhalliset hetket muodostuvat tutuiksi osiksi päivää, ne alkavat tuntua luonnollisilta. Tämän saavuttaminen ei vaadi täydellistä suunnitelmaa. Tarvitaan lähinnä pieniä, toistettavia tekoja ja aikaa niiden vakiintumiselle.

Kestävä elämäntapa rakentuu lopulta oman arjen ympärille. Sen ei tarvitse näyttää samalta kuin muiden ihmisten elämä eikä sen tarvitse perustua tiukkoihin sääntöihin. Pienestä aloittaminen, joustavuus ja omien tarpeiden kuunteleminen voivat auttaa tekemään muutoksista pysyvämpiä. Kun hyvinvointi nähdään pitkänä matkana eikä lyhyenä projektina, yksittäisillä pienillä valinnoilla on mahdollisuus kasvaa osaksi tavallista ja tasapainoista arkea.